Kaikki lohi ei ole samanlaista – näin kasvatustapa vaikuttaa lautasellesi asti
Avovedessä, kiertovedessä vai Norjanmerellä? Suomessa syöty lohi kasvaa kolmella eri tavalla ja jokaisella on omat vaikutuksensa ympäristöön, kalan hyvinvointiin, kasvuun ja makuun.
Moni meistä ostaa lohta säännöllisesti – mutta tiedämmekö, missä ja miten se on kasvanut? Tässä artikkelissa avataan lohen kasvatustavat niin selkeästi, että seuraavalla kauppareissulla osaat katsoa muutakin kuin hintaa.
Avovesikasvatus: luonnon rytmissä kasvava kirjolohi
Suomalainen avovesikasvatettu kirjolohi kasvaa vuodenaikojen rytmissä. Se ei ole villi kala, mutta elää pitkälti lajille ominaisesti. Kasvu on rauhallista, ja talvella kala paastoaa. Tämä ei ole haitta – päinvastoin.
Kalaneuvoksen ostojohtaja Toni Hukkanen kuvaa, miten kylmässä vedessä talvella paastoava kirjolohi kasvaa hitaammin, mutta samalla liha tiivistyy ja kalan maku paranee. Uunissa tai pannulla kala pysyy paremmin koossa, sillä kirjolohi on kiinteälihaisempaa kuin esimerkiksi Norjan lohi.
”Meidän kirjolohemme kasvavat luonnonmukaisesti ja rauhallisissa oloissa. Se varmistaa kalojen luontaisen hyvinvoinnin. Voidaan sanoa, että suomalainen ja ruotsalainen avovesikasvatettu kirjolohi voi hyvin, kun se saa olla rauhassa. Tämä näkyy myös kalan parempana makuna.”
Avovesikasvatus tapahtuu valvotusti Suomen rannikkovesissä, eikä mitään jätetä sattuman varaan. Rehua annostellaan tarkasti kalan tarpeiden mukaan, vedenlaatua seurataan ja vähäistä ravinnekuormitusta pyritään jatkuvasti vähentämään.
“Kalojen hyvinvointi on ytimessä. Avovedessä kalalla on tilaa uida ja käyttäytyä lajityypillisesti. Se ei ole pieni asia – hyvinvointi vaikuttaa suoraan kalan terveyteen ja laatuun”, muistuttaa Kalaneuvokselle kalaa kasvattavan Nordic Troutin liiketoimintajohtaja Jussi Kosomaa.
RAS: kirjolohta kiertovedessä
RAS eli Recirculating Aquaculture System on suljettu kasvatusjärjestelmä, jossa vettä lämmitetään, puhdistetaan ja kierrätetään. Ideana on minimoida ravinnepäästöt ja kasvattaa kalaa halleissa olevissa altaissa.
Yksi RASin vahvuuksista on biologinen puhdistamo, joka pienentää luontoon pääsevää ravinnekuormaa. Kalat kuitenkin elävät ahtaasti ja mahdolliset taudit voivat levitä koko kalakantaan.
”Avovedessä kalatiheys on merkittävästi pienempi ja taudit eivät leviä yhtä helposti kuin RAS-kasvatuksessa”, Jussi Kosomaa vertaa.
RASin suuri haaste kuluttajan näkökulmasta on sen vaikutus kalan makuun.
RAS-menetelmällä kasvatettuun kalaan voi jäädä jatkuvasti kierrätetyn veden mukana tullut mutainen sivumaku, erityisesti graavattuna tai grillattuna.
RAS-järjestelmissä on havaittu myös ravinteiden epätasapainoa. Esimerkiksi D-vitamiinitasot voivat jäädä alhaisiksi, koska kalat eivät saa luonnollista valoa. Auringonvalolla on vaikutusta kalan ihoon, immuunipuolustukseen ja yleiseen hyvinvointiin – eikä näitä voi täysin korvata keinotekoisesti.
RAS-kasvatus on myös huoltovarmuuden näkökulmasta arka. Jos RAS-laitos ei saa sähköä, kalat kuolevat jo kymmenissä minuuteissa.
”Avovesikasvatuksessa kalat pärjäävät ilman sähköä ja kalaa voidaan kriisitilanteessa nostaa tarpeen mukaan”, Kosomaa tiivistää.
Norjan lohi: tehokas, mutta mitä muuta?
Norjassa kasvatetaan vuosittain 1,5 miljardia kiloa Atlantin lohta. Yksi tuotantolaitos voi tuottaa enemmän kuin koko Nordic Troutin vuosituotanto. Tehokkuus on huippuluokkaa – mutta sen mukana tulee isoja haasteita.
Norjan lämpimämmissä vesissä loiset, kuten lohitäi, ovat jatkuva ongelma. Kalat joudutaan puhdistamaan kemiallisesti, mikä rasittaa niiden hyvinvointia ja lisää stressiä. Norjan lohi ei ole sama laji kuin kirjolohi.
”Kirjolohi ja Atlantin lohi ovat eri lajeja eivätkä edes kovin läheistä sukua keskenään, tämä näkyy erilaisina ominaisuuksina niin kalan kasvattajalle kuin kuluttajallekin”, Jussi Kosomaa muistuttaa.
Norjan lohen suuri ongelma on, että kasvattamoilta karanneet lohet lisääntyvät villin lohen kanssa ja heikentävät luonnon lohikantojen perimää. Kirjolohta ei esiinny villinä Suomessa eikä se pysty täällä lisääntymään.
Norjan lohi on usein hinnaltaan halvinta, mutta samalla eniten käsiteltyä ja pisimmän logistiikkaketjun takana. Se tekee saatavuudesta riskialttiimpaa.
Kysy nämä kolme kysymystä kalatiskillä
Sinun ei kuluttajana tarvitse olla kalatalouden asiantuntija, jotta saat ruokapöytään vastuullisesti kasvatettua ja laadukasta kalaa. Pääset pitkälle jo pohtimalla seuraavia asioita ja kysymällä niitä kalatiskillä.
- Missä kala on kasvatettu? WWF:n kalaoppaan mukaan suomalainen ja ruotsalainen kirjolohi ovat vihreällä listalla eli suositeltavia ja vastuullisia valintoja.
- Onko se avovesikasvatettua vai RAS-kalaa? Jos haluat luonnollisesti kasvaneen kalan, valitse avovesikasvatettu.
- Onko tuotteella ASC-sertifikaattia tai muuta vastuullisuusmerkkiä? Ne kertovat läpinäkyvästä ja valvotusta tuotannosta.
Vastuullisuus ei ole sana vaan tapa toimia
Kalaneuvos on perheyritys, jonka toiminnassa vastuullisuus ei ole trendi vaan jokapäiväistä tekemistä. Se tarkoittaa konkreettisia valintoja: oikeanlaista ravintoa, jossa rehua ei hukata, kalojen hyvinvoinnin päivittäistä seuraamista, luonnonmukaisia kasvuloja ja ympäristön suojelua.
”Me puhumme vastuullisuuden pyhästä kolminaisuudesta: ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta. Jos yksikin näistä pettää, emme voi puhua aidosta vastuullisuudesta”, Kalaneuvoksen vastuullisuusjohtaja Hanna Peltokangas tiivistää.
”On hyvä muistaa, että kaikella ruuantuotannolla on jonkinlaista kuormitusta ympäristöön. Me pyrimme tekemään kaiken niin, että kuorma olisi mahdollisimman vähäinen”, Jussi Kosomaa sanoo.
Ja kun vastuullisuus tehdään näkyväksi, myös kuluttajan on helpompi valita oikein.
”On hyvä muistaa, että kaikki suomalainen kala on hyvälaatuista”, Toni Hukkanen kiteyttää.
